JOHDANTO ORGANISAATION MAAILMALLISTAMISEKSI, osa 2 - Organisaatiot uuden tiedon tuottajana
Organisaatiot uuden tiedon tuottajana
Yritysten rooli kestävän kehityksen prosesseissa on kehittynyt merkittävästi ja nykyään niitä pidetään keskeisinä toimijoina globaalien, kompleksisten haasteiden ratkaisemisessa. Jos aikaisemmin yritysten panos nähtiin usein hyvinkin kapea-alaisesti, keskittyen pääasiassa taloudelliseen kasvuun ja lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen, nykyään niiden vastuualue, niiden huolen piiri laajenee laajenemistaan. Yrityksillä nähdään olevan merkittäviä mahdollisuuksia edistää kestävää kehitystä. Voi sanoa, että yritysten rooli kestävän kehityksen prosesseissa on muuttunut passiivisesta sääntö jen noudattajasta aktiiviseksi toimijaksi ja ratkaisujen kehittäjäksi. Ja tämä edellyttää kestävän kehityksen periaatteiden syvällistä integrointia yritysten strategiaan ja toimintakulttuuriin (Landrum, N. E. 2018; Upward & Jones 2016; Ditlev-Simonsen 2022).
Ja Agenda2030 -toimintaohjelma asettaa yrityksille ja työelämälle merkittäviä tavoitteita erityisesti kestävän teollisuuskehityksen saralla. Kestävän kehityksen tavoitteisiin sisältyy osallistavan ja kestävän teollistumisen edistäminen sekä täystyöllisyyden ja ihmisarvoisen työn mahdollistaminen kaikille. Agenda2030:n mukaan teollisuus on keskeinen kehityksen moottori, sillä se mahdollistaa tuot tavuuden kasvun, uusien työpaikkojen synnyn ja tulojen lisääntymisen, mikä edelleen edistää köyhyyden vähentämistä ja muiden YK:n kehitystavoitteiden saavuttamista. Lisäksi teollisuuden kehitys luo mahdollisuuksia laajempaan sosiaaliseen osallisuuteen, sukupuolten tasa-arvon vahvistamiseen sekä nuorten työllistymiseen. Teollisuus lisää lisäarvoa myös tehostamalla tieteen, teknologian ja innovaatioiden hyödyntämistä, mikä puolestaan kannustaa investoimaan osaamiseen ja koulutukseen sekä tukee kestävämpien, osallistavien yhteiskuntien rakentamista (Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development | Department of Economic and Social Affairs 2015).
Yhteisarvomallissa yritykset tunnistetaan kestävän kehityksen ratkaisuksi, ei ongelmaksi (Porter & Kramer 2011) ja pitää vain tunnustaa useiden näkökulmien, pluralismin hyöty monimutkaisten, moni ulotteisten, siis mahdottomien monikriisien seassa navigoimiselle (Jevnaker 2022).
"Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin onnistunut yritys. On vain yrityksiä, jotka kulkevat ajan mukana.” - Zhang Ruimin, Haier-yhtiön toimitusjohtaja (Zohar 2022)
Uusien keinoja etsiville Haier-konsernin toimitusjohtaja Zhang Ruimin tarjoaa vaihtoehdoksi yrityksen jatkuvaa oppimista ja adaptiivista herkkyyttä. Ruminin mukaan yrityksen menestys ei ole pysyvä tila tai lopullinen saavutus, vaan se perustuu sen kykyyn reagoida ja sopeutua alati muuttuviin olosuhteisiin, kuten markkinoiden, teknologioiden ja asiakastarpeiden muutoksiin (Moore, Rong & Zhang 2022; Management lessons from Haier’s experience: An interview with Founder and Chairman Emeritus, Ruimin Zhang 2022). Mutta paljon erityisemmän keinon ja lähtökohdan tarjoaa filosofi Danah Zohar (Zohar 2022; Haier as a quantum organisation - Global Focus Magazine 2022), jonka kvanttijohtajuusajattelu toimi inspi raationa Zhang Ruimin kehittämälle RenDanHeYi -johtamisfilosofialle Haier-konsernissa (Frynas, Mol & Mellahi 2018; Haier as a quantum organisation - Global Focus Magazine 2022). Danah Zohar nimittäin esittää voimakasta kritiikkiä tayloristiseen ajatteluun perustuvia johtamis- ja organisaatiomalleja kohtaan Zohar väittää, että taylorismi itse asiassa ammensi vaikutteita 1600-luvun Newtonin mekaanisesta fysiikasta, mikä muodosti perustan sille yleiselle maailmankuvalla ja paradigmalle, joka vallitsi aikakauden teollisessa toimintaympäristössä. Isaac Newtonin käsitys maailmankaikkeudesta valtavana, yksinkertaisena ja lainkuuliavana koneena on keskeinen elementti tayloristisen ajattelun taustalla. Tämä deterministinen näkökulma johti siihen, että ihmiset nähtiin eristyneinä ja ainutlaatuisina osasina universumissa, sidottuina hierarkkiseen järjestelmään, jossa "ylemmät" hallit sivat "alempia" elämänmuotoja. Zoharin mukaan nämä käsitykset heijastuvat suoraan myös taylorilaisen organisaation johtamismalleihin, joissa toimintojen ja roolien hierarkkinen järjestys peilasi paljolti sitä tapaa, jolla Newton hahmotti maailmankaikkeuden koostuvan erillisistä, atomistisista yksiköistä. Taylor puolestaan ehdotti, että organisaatioiden tulisi toimia tehokkaina, öljyttynä koneina, jotka ovat jakautuneet eristettyihin, toiminnallisiin "jaostoihin" – jokainen osasto organisoituu hierarkkisesti ja noudattaa tiukasti ylhäältä annettuja, yksityiskohtaisesti määriteltyjä byrokraattisia sääntöjä. Zohar painottaa, että tällaiset mallit eivät ainoastaan rajoita innovaatioita ja luovuutta, vaan myös estävät organisaatiota ymmärtämästä ja hyödyntämästä aidosti inhimillistä potentiaalia, joka voi kukoistaa vain avoimessa, vuorovaikutteisessa ja yhdistävässä ympäristössä, mikä voisi lopulta johtaa kestävään menestykseen ja kilpailukykyyn nykypäivän monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Tämä vaatii innovaatioita, avoimuutta muutoksille ja kykyä mukautua epävarmuuksiin. Ruimin korostaakin erityisesti dynaamista ja joustavaa liiketoiminta-ajattelua, jossa yritys nähdään elävänä järjestelmänä, joka toimii jatkuvassa vuorovaikutuksessa ulkoisen ympäristönsä kanssa. Tällainen näkökulma muistuttaa yritystä "ekosysteeminä", joka hengittää yhdessä ympäröivän maailman kanssa ja mukautuu selviytyäkseen ja menestyäkseen ajan myötä. Zhangin filosofia pohjautuu yritysten jatkuvaan vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Tämä ympäristö voi sisältää paitsi markkinoiden ja asiakkaiden tarpeet, myös laajempia sidosryhmien odotuksia, kuten ympäristöystävällisiä toimintatapoja ja yhteiskuntavastuuta. Nykyisin yhä useammat markkinajohtajat, jotka soveltavat joustavaa liiketoiminta-ajattelua, kytkevät sen kestävän kehityksen tavoitteisiin, koska kuluttajien ja yhteiskunnan painostus tähän suuntaan on kasvanut merkittävästi. Vaikka Zhang Ruimin ei suoraan puhu kestävästä kehityksestä eikä eksplisiittisesti viittaa luontoon ja ekosysteemeihin, hänen näkemyksensä mukautumisen tarpeellisuudesta voi sisältää kestävyyden periaatteen. Tämä johtuu siitä, että kestävän kehityksen kysymykset – kuten ympäristönsuojelu, resurssien tehokas käyttö ja vastuullinen liiketoiminta – ovat nykyään olennainen osa liiketoimintaympäristöä ja ajan tarpeita (In partnership with Special supplement RenDanHeYi: Pioneering the Quan tum Organisation RenDanHeYi: Pioneering the Quantum Organisation Contents n.d.; RenDanHeYi: Pioneering the ecosystem economy in the Internet of Things era 2022; Li, Cao, Liu & Luo 2020; Shi, Zhang & Wang 2024). Jos tarkastellaan ajatusta vuorovaikutuksesta luonnon ja ekosysteemien kanssa, voidaan todeta, että Zhangin periaatteet voivat luoda pohjan sille, että yritys voi toimia vastuullisesti osana laajempaa ympäristöllistä ja sosiaalista kokonaisuutta. Tämä edellyttää yritykseltä valmiutta huomioida sidosryhmien näkemykset ja arvot, mukaan lukien kestävän kehityksen vaatimukset. On siis kysyttävä, että onko yrityksillä tätä valmiutta? Tai kykyisyyttä? Ja miten voimme samanaikaisesti edistyä luonnon ja planeettamme uudistamisessa, ennallistamisessa ja kunnioittamisessa ja samalla pyrkiä teolliseen kehitykseen, joka palvelee väestömme tarpeita? Miten edistämme sitä, mikä ihmisissä on syvintä ja arvokkainta, ja samalla organisoidumme suuriksi organisaatioiksi, joihin kuuluu yritysten lisäksi kaupunkeja, alueita ja kansakuntia?
